perjantai 8. maaliskuuta 2013

Alusta se lähtee

Kuinka kello rupeskaa matelemaan, kun raskaustesti näytti kahta viivaa. Älyttömän hitaasti menee päivät, ainakin vielä toistaiseksi, kun kukaan ei tiedä.

Tämä on siis toinen raskauteni ja halusin siitä kirjoitella. Ensimmäinen raskaus meni vähän niin kuin unessa, kaikki oli uutta, ennen kokematonta, kuljettiin tuntemattomilla vesillä. Nyt on jotain mihin verrata eli en ole yksin asian kanssa.

Kaikki alkoi kun mieheni kanssa oltiin silleen... Daa! No siitä asti mun ei varmaan tarvi lähtiä. :D En tiä oonko poikkeuksellisen tietoinen kehostani, vai mitä, mut tiesin olevani raskaana jo viikko ennen kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Lasta ei kuitenkaa olla yritetty, joten en odottanut sitä. Kai se sit alitajunnassa oli :O
Toki oli mulla "oireitakin".

Viikko ennen kuukautisia, minulla rupesi olemaan pientä vuotoa. Olin et wtf.. Epäilin jo itseäni, et olisin tehnyt laskuvirheen tai merkinnyt edelliset menkkani väärin, mut ei. Google oli kovasti käytössä ja sieltä bongasin kiinnittäytymisvuodon. Vuoto ei kestänyt kuin pari päivää ja oli erittäin niukkaa, niin tuotahan sen voisi olla?? Tein testin, josta eka epäonnistui ja toka näytti negatiivista. Jätin asian sikseen kun vuotokin loppui. Epäilykset kuitenkin heräsi.
Viikon päästä ei sitten kuulunut kuukautisia, joten uusia testejä tekemään. No sieltä tuli positiivista vastausta.

Heti kun raskaus "varmistui" alkoi oireilukin. Maha oli kipeä monta päivää, mikä on ilmeisesti normaalia. Olen erittäin väsynyt! Aivan voimattomaksi vetää välillä ja huom. raskausviikkoja on vasta 5. Onkohan se mahdollista? En muista, että olisin ensimmäisen raskauden aikana ollut näin väsynyt, vaikka kuljin vielä töissä silloin. Nyt kotona lapsukaisen kanssa ollessa, ei meinaa jaksaa mitään! On todella raivostuttavaa!
Juuri tällä hetkellä mieheni tekee pitkää päivää, joten tukea ei juuri ole tarjolla. Muukin tukiverkosto asuu kauempana. Asenne se on joka ratkaisee ja sillä pärjätään. Raskaus on vielä niin alussakin, etten haluaisi sitä vielä muille kertoa. Silloin apua olisi varmaan enemmän tarjolla.


No tästä se lähti. Jos en nyt aivan päivittäin, niin viikoittain kuulette minusta! :)
Tervetuloa matkalle mukaan! ;P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti