30+0

Can you believe? Mä en! Se on pieni hetki, kun kapalon saa syliin. Aivan uskomatonta, kuinka aika on mennyt nopeaa. Ehkä viimeiset viikot rupiaa mateleen, kun rupeaa oikein odottamaan! :)

Tänään aattelin kajota äitiyspakkauksen vaatteisiin ja pestä ne. Ja varooksi vois jo sairaalalaukkuunkin kattoa jotain täytettä. Ei ole kyllä mitään muistikuvaa, mitä sinne pitäisi pakata. Pitää varmaan alkuraskaudessa neuvolasta saatu tietopaketti purkaa ja käydä sitä läpi! :O
Voi vitsi, pian sitä ollaan taas laitoksella synnyttämässä. Luulin, että olisin enempi kauhuissani jo tässä vaiheessa. Edellinen synnytys ei ollut helpoimmasta päästä. 16 tuntia yhteensä, josta 2 tuntia ponnistelin. Lopuksi vielä imukuppi apuun, että neiti saatiin ulos. Kyllä oltiin monta viikkoa kipeänä. Kaikki on kuitenkin kertonut toisen synnytyksen olevan huomattavasti helpompi, joten luotan siihen. Lisäksi aattelin, et jos saisin ammeen synnytykseen mukaan. Tykkään vedessä lillutella ja olisi aivan mielenkiintoista kokeilla, miltä siellä tuntuu synnyttää. Näillä näkymin tämä on viimeinen raskaus, joten uutta mahdollisuutta ei välttämättä tule.

Vointi on pysynyt hyvänä. Edelleenkään selkä ei hirveitä tunnu kestävän. Monesti väärä asentokin laukaisee kipua. Mut ei mitään lääkkeitäkään ole tarvinnut sen takia ottaa! :) Toivottavasti se kestää sitten synnytyksen ja vaiva menisi ohi sen myötä.
Närästys on joka päiväinen riesa. Välillä ei Renniekään auta. Pari päivää sitten söin isännän mamman tekemää hiivaleipää ja appajee kun olin loppu illan ja pitkälle yöhön kipeä. Mikään ei auttanut. Vettä join, mut sit katoin netin ihmeellisestä maailmasta, että se vaan pahentaa oloa. Onneksi kaapissa oli piimää, joka loppu viimein antoi unen tulla. Melkein istuen silti nukuin, varmuuden vuoksi.

Pientä stressiäkin tässä on ollut koko kesä. Ensinnäkin tuo työkuvio ei ollut helpoimmasta päästä. Kyllä pientä ihmistä koeteltiin. Toivottavasti sen osalta kaikki on nyt ohi, vaikka "kirjoilla" vielä talossa olenkin. Lisäksi tuon mukana tullut rahattomuus on kiristänyt hermoja. Edelleenkään ei ole Kelasta tullut päätöstä sairauspäivärahasta. Ei ole ollut helppoa. Kaiken lisäksi meiltä katkaistiin sähkökin päiväksi, mutta se saatiin onneksi samantien hoidettua, kiitos kaupungin.
On tää niin nolo tilanne! Aina oon pärjännyt omillani ja yhtäkkiä sitä on melkein täysin riippuvainen muista. Ite en ainakaan kehtaa pyytää mitään muilta, koska en tunne ansainneeni sitä. Jotakin on tehtävä sen eteen, että jotain voi saada. En mä kotonakaan koskaan pyytäny rahaa, vaan sit siivosin ja tein muita askareita sen verran ja tienasin sillä. Raha on aina ollut jotenkin arka aihe.
Onneksi on kuitenkin lähellä ihmisiä, jotka on lahjoittanut rahaa, ruokaa ja vaatteita, ja lainannut autoa (kun sitäkään ei ole). On pärjätty ja nälkää ei ole nähty. Paljosta on luovuttu, mut pieniä asioita ja ilon hetkiäkin osataan arvostaa taas kummasti. Eiköhän tässä se pohja ole käyty läpi ja nyt ollaan taas matkalla ylöspäin. Ja vaikka rahaa ei ole, kaikki muu on hyvin, kuten pari-, ystävyys-, ja perhesuhteet. Isäntä sanoi et "paskan määrä on aina vakio" ja niinhän se menee.

Kovasti vaan mietityttää kuinka tämä stressi on vaikuttanut masukkiin. Neuvolaa odotellessa, joka jo ensi viikolla onneksi on. Kova sissihän vatsassa asustelee, sen tietää jo liikkeistä, mut silti. Kasvatettu jo hänenkin luonnetta, huhhuh!

Olipas kiva, että sai vähän keventää oloa kirjoittamalla :D Kirjoitellaan taas neuvola käynnin jäljiltä lisää.
Pieni ruoka tauko (kana-ananasfetakastiketta riisin kera ja mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeella :P tuliko nälkä?) ja sitten pitäisi mennä keventämään bonuspojan vaatekaappia. Pienet kasaan ja ens kuun lopulla saan ne laittaa myyntiin. Tiedossa pieni työpäivä. Pääsen myymään omia ja muiden kamoja kirpparipäivänä, joka järjestetään paikkakunnalla. Mukava päästä vähän taas asiakaspalvelijaksi. Toivottavasti oma tavara menisi kaupan, niin sais vähän tienestiä, kun palkkaa ei työstä saa.

Hyvää loppu viikkoa kaikille. Itellä se menee yllättäen kotona suurimmaksi osaksi, mutta pääsen myös lauantaina kannustamaan kaveria ja haistelemaan kumin käryä :D Ei ehkä ykkösvalinta, mut mukava seura ja pieni vapaa aika on aivan tervetullutta.