maanantai 22. heinäkuuta 2013

Hirvee hinku

Asiaa olis taas vaikka millä mitalla, mut mä en osaa enää jäsentää asioita sanoiksi, saati lauseiksi. Mä haluaisin kirjoittaa vaikka kirjan, mut mä oon kadottanu mielikuvituksen ihan totaalisesti. Teininä kirjoittelin paljonkin runoja, tykkäsin laulunsanoista ja jopa tarinoita löytyy piilosta, mutta ei enää osaisi. Tykkäisin pitää kynää ja paperia kädessä ja kirjoitella. Millähän sitä mielikuvitusta lisäis? Improvisaatiokurssille olis kyllä kiva mennä, sais samalla esiintymiseen itsevarmuutta. Ei oo ainakaan kansalaisopiston vihkoses sellasta näkyny. Oliskohan teatterilla aloittelijoille ryhmiä? Vois olla mielenkiintoista.

Oltiin ihanissa häissä viikonloppuna. Rupes omakin hääkuume kasvamaan. :O Ei mulla kiirusta oo, enkä kyllä oo koskaan niitä mitenkään vielä suunnitellukaan, mutta kyllä does and don'ts lista kasvaa. En mitään ole ylös kirjoittanut, mutta aatellu omissa haaveissani :P Enkä mitään halua suunnitellakaan, ennenkun on kosittu. Suunnitellaan sitten puolison kanssa yhdessä! Mutta ei tarvitse ainakaan hetkeen vielä juhlia odottaa. Taloudellisen tilanteen on kohottava huomattavasti ja lasten on kasvettava. Joten voitte huokaista helpotuksesta :DD

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Hiphei

Viikko alkoi sateisena, mut kerittiin silti neitokaisen kanssa käydä kauppareissun yhteydessä vähän liukumäessä ja keinumassa. Pienet on lapsen ilon lahjat, kumpa vielä itsekin olisi yhtä vaatimaton! :)

Viikonloppuna olisi tiedossa ystävän häät. Ekat läheisen häät, mitkä tuun muistamaan. :DD Ei sillä, et olisin niin kännissä ollut muissa, vaan on oikeesti ollu niin vähän häitä elämässäni. Menkää ihmiset enemmän naimisiin! :DD Yhtäkkiseltä tulee kahdet häät mieleen, missä oon ollu, joskus lapsena ja teininä. Eikä siellä silloin oltu vieraina niin kuin nyt ollaan, eli otetaan ideoita mahdollisiin omiin häihin. :) Joten voin kai sanoa, et elämäni ekat häät on nyt, jotka tuun muistamaan!
Puvun ostaminen meinasi tuottaa ongelmia. Toisaalta en halunnut mitään äitiysmekkoa, mitä kerran käytän, mutta olisi varmasti ollut miellyttävä päällä. Löysin (sisko löysi <3) tosi kivan mustan pitsimekon, joka sen verran mahan kohdalta joustaa, että saan sen näihin häihin laitettua! Oli vielä alennusmyynti ja puoleen hintaan lähti. Jes! Samaa mekkoa voi sitten vaikka käyttää tulevissa juhlissa ilman mahaakin, kuten ristiäisissä! :)
Vaikka nyt on vasta maanantai ja häät lauantaina, mulla pitää olla jo kaikki korut ja asusteet valmiina katteltuna. En siedä sitä ajatusta, et edellisenä iltana niitä kattelen ja jotakin ei löydy mitä oon aatellu laittavani. Nyt ei tarvi ku pukia ja lähtiä. Eikä siis omat vaatteet vain vaan lasten ja miehenkin! Silitettynä ja pestyinä! Vara varmassa parempi.. vai kuinka se meni! :PP

Viikonloppu meni pääsääntösesti syödessä. Juhlittiin mökillä perheen kesken ja ruokaa oli jatkuvasti tarjolla, kakkuja ja pullaa, suolaista ja makeaa. Markkinoilta haettiin vielä lakua, mitä piti mussuttaa. Oli sitten kyllä närästystäkin sen verran, että tiesi syöneensä. Öistä onneksi selvisi. Apteekissakaan ei ollut tarjota, kuin pahanmakuista Rennietä, mut sen voimalla selvittiin.

Aamulla tyhjäsin raa'alla kädellä vaatekaappiani. Kaikki, mikä ei enää mahdu tai mitä en oo enää käyttäny, lähti pois. Aika hyvä kasa sitä tavaraa tulikin. Ne, mitkä ei läheisille kelpaa, lähtee Viron matkalle vähäosaisille. Kerran laitoin vaatteita myyntiin, mut aika huonosti niitä tuntu menevän, nii paree ku hyvällä omallatunnolla ne lahjottaa sit niitä tarviseville. Päivän hyvä työ tehty. Ihmettelen vaan, kun viereisellä paikkakunnalla on muiden keräyspisteiden vieressä vaatekeräys, mutta tällä kylällä ei ole. Sais olla! Ei tarttisi aina odottaa naapuriin menoa.

Jos jatkais päivän hommia, vielä kun päikkärit on menossa! :)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Minne katosi päivät?

Ei meinannu antaa mun kirjottaa...

Mut antoipas! :D

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola. Muistelin, et viime kerralla puhuttiin lääkärineuvolasta ja aattelin et se oli nyt, mut ei. Musta on tullu hirveen hajamielinen. Toivottavasti on ohi menevään. Oli nimittäin aivan varma, et nyt mennään viikoilla 20. Vaan ei, viikot on jo 22+4. Hups! :D
Neuvolassa tehtiin perus testit eli verenpaine, valkuiaisaineet, hb, paino ja sydänäänet tutkittiin. Tänään ruvettiin ekaa kertaa mittaamaan vatsan kokoakin. Kaikki oli ok. Hemoglobiini oli viime kerralla laskussa, jonka vuoksi rupesin syömään rautaa (toki otan kun muistan, eli ei viä ekakaan liuska oo syötynä :O). No nyt oli kuitenkin sekin ok. Siellä myös keskusteltiin vähän syvällisemmin elämäntilanteista, tukiverkostosta, parisuhteesta ja yms. Kaikki ok niilläkin saroilla :) Eihän terkkari toki niitä tarkistele ja merkitse oikeiksi ja vääriksi, mut antoi meille ajattelemisen aihetta. Aivan mukava kolmannen osapuolenkin kanssa käydä asioita läpi.
Lisäksi sain Kelan paperit täytettäviksi. Ja ihanaa, kun pian saa laatikon hakea postista ja hypistellä uusia ihania pieniä vaatteita! :) Sit voi alkaa jo tuntumaan siltä et meille on tulos vauva. :DD

Ekan raskauden aikana mulle ei tehty sokerirasitustestiä. Nyt olisi sekin edessä. Parin viikon päästä saa varata aikaa ja mennä labraan istumaan yheksi aamuksi. Huoh! Keksikää mulle tekemistä sinne! Kuka haluaa tulla seuraksi :D Ja sit on kaks muutakin ongelmaa. Ekaksi, kuinka mä voin olla syömättä 12h. Ruoka ku maistuis koko ajan :P (nytkin suolakeksiä ja tuorejuustoa :DD ja terkkari sano et saa violaa vetää, jos osa teistä huomas listeria vaaran! ;)) Emmä silti joka hetki mutustele jotain, on aivan säännölliset ruokailut, mut kun niitäkin on 4-5 tunnin välein, niin onhan se outoa jättää iltapala, saati aamupala väliin. Jospa hemmottelis itteänsä tuon raskaan homman jälkeen ja kävis lounaalla jossain kylällä. :)
Sit toinen onkelma. En pysty yötäni ilman Rennietä nukkumaan ja sitä tuskin saa ottaa. Pitää lakon alettua vetää heti yks naamariin ja koittaa nukkua vähä pystymmäs, jos vaikka pahemmalta närästykseltä selviäis. Toivottavasti on helppo yö silloin luvassa. Kuitenkin luulen, että loppu kohden tässä alkaa olo pahenemaan, kun tila alkaa käydä vatsassa vähiin. Viime raskaudessakin sai Rennie liuska olla päivisinkin mukana. Oujee! Ompa lapsella sit ainakin tukkaa! :P

Kaivoin muuten ekan raskauden äitiyskortinkin jo esille ja on vähän pitäny vertailla, että kuinka ne eroaa tai ovat samanlaisia. Aikas samoilla mitoilla mennään. Viimeksi tähän aikaan mulla rupes nousemaan paino yhden kilon viikkoa kohti. :O Jos nyt olis viisaampi! Silloin kyllä löysin holittoman siiderin, mitä join aika usein. Siinä varmaan syy painon nousuun. Nyt ei paljon sidukat kiinnosta. Vesi paras jano juoma. Nyt oon kahdeksan kilon päästä siitä, mitä painoin viimeksi laitokselle lähettyä. Toivottavasti ei nouse nyt siitä paljon ylemmäs, vaikka lähtö painokin on kahdeksan kiloa enemmän. Sen verran jäi ekasta raskaudesta. Nyt on hyvä ruveta sit laskemaan painoa, kun luulen, että meidän lapsi lukema on tässä. Never say never, ja tiä vaikka 10 vuoden päästä viä innostuis, kun ei ikäkään luulis painavan. Mut kuntoilu alkaa synnytyksen jälkeen. Paljon jo suunnitelmia sen varalle. :)

Taidan siirtyä sohvan perukoille nauttimaan loppu illasta. Huomenna on raskas päivä tiedos ->> Ystävän kans shopshopshop. ;PP

Mukavaa iltaa!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kotona oloa

Sairasloma loppui ja töihin palasin. Olin ekaa päivää ja aamu vaikutti lupaavalta. Työtahdin kiihtyessä selkä kuitenkin alkoi oireilemaan ja loppu päivästä tuntui, että tukiliivi on ainut mikä mut pitää kasassa. Kävin sit saman tien työpvän jälkeen lääkärissä ja kuukausi lisää saikkua. :/ Ei tuu mitään! Tiistaina on lääkärineuvola, niin saavat siellä kattoa tuleeko musta työkuntoista enää ollenkaan. Tai siis tässä raskauden aikana. Voipi olla, että kouluttaudun aivan uuteen alaan kotona ollessani. Tietäs vain mikä se ala on.

Taas meinasin kovastikin kirjoitella, mutta inspis katosi. Kalakeitto tulille ja ruuan jälkeen aurinkoon. :)